Vuoden lopuksi

Vaikka suunnitteluhommat aloitettiinkin vuoden 2012 puolella, varsinainen työnteko käynnistyi viime keväänä. Monet kirosanat ja itkut on väännetty ja päästetty projektin edetessä, mutta paljon on ollut myös ilon aiheita ja mahtavinta on ollut nähdä kuinka olemme saaneet omin kätösin aikaiseksi jotain meille niin tärkeeä, omaa kotia. Olemme olleet onnekkaita, koska mukanamme projektissa on ollut paljon osaavia ja auttavia ihmisiä. Kauhutarinoita on luettu, mutta ainakaan vielä ei ole yksikään osunut omalle kohdalle. Ja talvikin on ollut erittäin suotuisa rakentajalle.

Kiitos jo nyt kaikille teille jotka koette kiitoksen ansaitsevanne! Erityiskiitos meidän molempien vanhemmille jotka olette auttaneet monessa asiassa, emme olisi päässeet edes alkuun ilman teidän apuanne ja tukeanne.

Haluan myös kiittää rakasta Joniani, joka on urheasti jaksanut ahertaa talon parissa. Muista, että Roomaakaan ei rakennettu päivässä.

Tässä pieni kollaasi matkan varrelta eri vaiheista:

Tonttikaupat tehty.

Maatyöt alkoivat aurinkoisessa säässä.

Anturavalu peiteltynä.

Ensimmäinen seinävalu.

Kolmen viikon harkkohommien jälkeen näytti jo tältä.

Ontelot asennettuna.

Alakerran lattiavalu.

Talon runko valmiina, terassin kattotuolit puuttuivat.

Vesikatto valmis.

Tuulensuojalevyt asennettuna.

Kattotiilien asennusta.

Ikkunoita ja villoitusta.

Ulkoverhoilua.

Tältä se nyt näyttää ulkoapäin!

Matkaa on vielä, mutta ei niin paljon kuin aloittaessa.

Hommat siis jatkuvat meillä, ehkä jo puolen vuoden päästä voin tehdä uuden katsauksen ja esitellä muuttokuntoista taloa.

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2014!

Maria (ja Joni)

Reikiä lattiassa

Hetkeen ei ole tullut kirjoiteltua itse blogiin mitään vaan parempi puolisko on kirjoitellut vaiheista. Nyt kirjoittelen pienen pätkän rei'istä.

Tilasimme tehtaalta ontelot ilman pienempiä reikiä kun ne ei legendan mukaan ikinä ole siinä kohdassa todellisuudessa kuin pitäisi. Ainut poikkeus oli tuo meidän isoin niin sanottu tekninenkuilu. Se oli osittain avattu mutta ei voinut tehtaaltakaan toimittaa täysin valmiina koska aukko rajoittuu ihan ontelon päähän. Tästä piti siis loppu puolikas työstää itse. Kahtena iltana tuota työstettiin joulupyhien aikaan.

Viemäreiden aukot työstettiin eilen päivällä ja lähes täysi työpäivä siinä vierähtikin kun tarkistusmittailtiin paikat ja työstettiin aukkoja.

Tekninenkuilu. Kuilu jää KHH ja vaatehuoneen väliin "ontoksi".

Keittiön viemäri.

Keittiön puolelle sähköputkille läpivientireikä tekniseentilaan. Saa toisen puolen sähkö/tele/antenni putkitukset vietyä lattiavalun alla kätevästi oikeaan paikkaan mahdollisimman lyhyttä reittiä.

Kylpyhuoneen viemärit.

Kodinhoitohuoneen Kuravexin viemäri.

Toinen läpivienti sähköjä varten. Yläkerran toisen puolen sähköputket tulevat tästä suoraan sähkökeskuksen yläpuolelle.

WC:n viemäröinnit.

Kuvaa hieman alapuolelta rei'istä. Hieman räjähtäneen näköisiä ovat mutta suurin osa jää alaslaskujen sisään tai teknisentilan puolelle niin ei niin suurta merkistystä ulkonäöllä.

Sähkökeskuksen yläpuolelle jäävä aukko sähköputkia varten.

Tällä sahalla leikattiin suorat aukot ja loput meni poraamalla/piikkaamalla.

Poraustekniikka.

Joni

Muovit seinissä

Nämä rakentamisvaihepostaukset ovat jotenkin niin kovin epäinspiroivia, mitä jännää on kertoa siitä että meillä on nyt höyrynsulkumuovit seinissä ja teipattuna ja pystykoolaukset tehtynä? No ei mitään, ainakaan emännän mielestä.

Merkattiin tänään Jonin kanssa tulevien väliseinien paikkoja, koska seuraava työvaihe on reikien tekeminen lattiaan viemäreitä varten. Se oli sitten inspiroivaa! Vaikka kaikki mitat näkyy paperilla niin ei sitä käsitä ennenkuin näkee sen käytännössä. Esimerkiksi olin hiljaa huolissani saunamme koosta, reilu 2m ylälaudeleveyttä kuulosti kovin pieneltä. Jonilla oli kuitenkin ässä hihassa ja saimme kikkailtua sinnekkin lisää tilaa; ensimmäisessä kuvassa näkyvän syvennyksen avulla.

Sauna ja suihku. Ympyrä merkkaa hormin paikkaa.

Yläkerran pikkuvessa, taustalla koiran raksapeti,

Keittiön suuntaan.

Raksakoira,
joka makoilee mielummin
 kylmällä ja pölyisellä
 betonilaatalla kuin viltin päällä.

Seuraavaksi ryhdymmekin piikkaamaan reikiä lattiaan, seuraava tärkeä virstanpylväs onkin saada yläkerran lattia valettua.

Tällä viikolla tilasimme myös takan! Malliksi valikoitui Tiilerin Terhi Funkkis, tosin koska meille ei kelpaa mikään sellaisenaan, lisäsimme siihen yhden hyllyn. Väriksi olemme valinneet vaaleanharmaan rappauksen ja luukkujen ympärille mustan mosaiikkilaatan. Takkaluukku on tummanharmaa teräs ja leivinuunin luukku musta. Muuraustyö tehdään todennäköisesti helmikuun alussa, riippuen siitä millä aikataululla saadaan tuo lattia valettua.

Monet ovat kysyneet rakennusprojektin tullessa puheeksi meiltä, että aiommeko viettää joulun uudessa kodissa. Noh, aiomme, tosin hieman eri merkeissä kuin kysyjät todennäköisesti tarkoittivat. Olemme molemmat lomalla ja tarkoitus olisi paiskia pari viikkoa töitä että saadaan homma etenemään kunnolla. Tai ainakin se on aikomus, katsotaan sitten loppiaisena kuinka paljon sitten saatiinkaan aikaiseksi.

Kaikille rauhallista ja levollista joulua, syökää, juokaa ja nauttikaa levosta. Talvipäivänseisauskin meni jo, joten tästä lähtien mennään taas valoa kohti!

Maria

Pintaa ja värejä

Tällä viikolla olemme (lue: Joni on) työstäneet pintoja sisällä ja ulkona. Ulkoverhoilu on lähes valmis ja sisällä pinnoitimme teknisen tilan lattian. Tuotteeksi siihen valitsimme Teknos Teknofloor 500F:n (aukeaa pdf:nä).

Lunta tulvillaan...

Sävy on T4017

Laite"kuja".

Allekirjoittanut on puolestaan uskaltanut jo hieman haaveilla sisävärien valitsemisesta ja pähkäillyt lopullista talon väriä. Rakennuslupahakemukseen valitsimme talon pääsävyksi Teknoksen 7251 ja korostussävyksi sävyn numero 7451. Mutta koska naisella on lupa muuttaa mieltään, olenkin alkanut tässä vaiheessa haaveilemaan sävystä numero 7751. Korostussävyä käytettäisiin otsa-, nurkka ja pielilautoihin sekä terassin ja katoksen palkkeihin ja rimoitukseen. Ja jos pielilautoihin, niin hankkisimme myös ikkunapellit samaan sävyyn maalattuina. Tuon suhteen olen vain pähkäillyt, että näyttääkö se hölmöltä jos pielilaudat ovat tummat ja ikkunan karmit valkoiset? Toisaalta, karmit ovat aivan puhtaan valkoiset ja talosta tulee tuollainen kermanvärinen niin talo saattaisi näyttää likaiselta. Hankalaa! Myös tulevan aidan tulee olla tummempi sävyltään. Ulko-ovemme sekä autotallien ovet tulevat olemaan tummanruskeita, niissäkin on tietenkin käytetty kahta eri värikarttaa; autotallin ovet ovat sävyä RAL 8014 ja ulko-ovet kulkevat värikoodilla RR32. Miksei voi olla vain yhtä universaalia väritaulukkoa, kysynpähän vaan..??

7251

7451

7751

RAL 8014 (autotallin ovet)

RR 32 (talon ovet)

Sisäsävyistä olen onnistunut päättämään vain päävärin, joka on Jeldwenin sisäovien perusteella valittu, Teknoksen T1337. Lattia"materiaaliksi" olen valinnut maalatun betonin johon ihastuin kovasti Tampereen asuntomessuilla. Siinäkin sävy mietityttää, mutta tällä hetkellä johdossa on Teknofloor Aquan sävy T4019. Maalattu betonilattia olisi oikeastaan koko talossa, tosin märkätilat käsiteltäisiin niihin sopivalla tuotteella ja alakerran tuulikaappi, aula ja kylpyhuone saattaa saada lattiapinnakseen laatat. Onneksi (?) ihan vielä ei tarvitse päättää!

 

T1337

T4019 (sisälattiat?)

T4017 (tekninen tila ja autotalli)

Vinkkejä ja ehdotuksia otetaan vastaan, eritoten koskien pielilautojen väriä ja sisälattioiden väriä. Jos jollakulla on ihan omakohtaista kokemusta tuosta Teknofloor Aquasta niin se olisi mahtavaa!

Lopuksi kevennys, Joni on tasoittanut meidän teknisen tilan seinään oman kotitontun:

Toivottavasti surunaama ei kerro talosta itsestään!

Nyt toivotan kaikille lukijoille rauhallista itsenäisyyspäivää!

Maria

Raksakengät

Hiljaista on ollut, hyvästä(?) syystä! Raksalla kävi nimittäin juuri niin kuin monella muullakin: kun akuutein vaihe saatiin selätettyä eli talo ns. kiinni ja lämmöt päälle hanskat putosivat lattiaan niin että kolahti eikä etenemistä ole meidän toimesta juuri tapahtunut. Joni myös ilmoitti, ettei meitä näy raksalla viikonloppuisinkaan ennen puolta päivää, hah. Hyvä vetää vähän henkeä ja pohdiskella asioita ja suunnitella ja haaveilla, kohta jaksaa taas touhuta! Vaikka ollaan me toki edes JOTAIN tehty. Teknisen tilan ja alakerran kylppärin sokkeli on muurattu ja reunoja on vähän liimailtu umpeen, pääsee loppuviikosta sitten pinnoittamaan teknisen tilan lattiaa. Timpurit ovat myös ahkeroineet ulkopuolella yläkerran osalta, eli seiniä on paneloitu, paljon! Ihanaa nähdä "valmista" pintaa (maali vain puuttuu)! Olemme myös jaksaneet keskittyä hieman "paperitöihin", eli tehdä jotain sähkösuunnitelmia yläkertaa varten. Kamalan vaikeaa päättää pistorasioiden paikkoja!

Ensimmäinen tila hahmottuu!

Joni räiski yhtenä iltana terassin seinään laudat.

Hihhii!

Etupuoli on pian valmis.

Vaate-/ompeluhuoneen kulma takapihan puolella.

Siellä on jo ylös asti!

Ja sitten otsikon aiheeseen, eli raksakenkiin. Eri raksablogeissa on kiertänyt haaste kirjoittaa omista raksakengistään ja joku (en nyt kuollaksenikaan muista että kuka, anteeksi, voit ilmoittautua!) päätti haastaa minutkin. Eli luettu on, en vain ihan juuri silloin ehtinyt reagoida... Krhm...

No mutta, meillä on molemmilla ihan asianmukaiset turvajalkineet raksalla, otin vain omistani kuvat. Joni saa sitten kertoa omistaan jos niin halajaa. Minulla on ollut kahdet kengät, ensimmäiset olivat jostain lahjoituksena saadut numeroa liian isot Jalakset, mallista ei ole hajuakaan. Turvallisuussyistä kuitenkin halusin uudet kengät, sopivan kokoiset, koska nuo klonksuivat todella paljon jalassa, myös villasukan kanssa. Eli jos joku siellä haluaa ok-kuntoiset turvakengät kokoa 38, voi kysellä!

Toisiksi kengiksi sitten kävin valikoimassa BockMannin jalkineet, tuommoiset hyvät lenkkarimaiset. Suurin syy merkin valitsemiseen oli varsin edukas hinta (n. 50 euroa) ja suoraan hyllystä löytynyt koko. Ja hyvät ovat olleet!

Raksakengät numero 1.

Raksakengät numero 2.

Meille oli itsestäänselvyys, että raksalla käytetään vain asianmukaisia suojajalkineita, kovasti kun on kaikenlaisia nauloja ynnä muita vaaranpaikkoja tontti täynnä ja jos siellä pitää olla pitkiä aikoja niin kyllähän kunnon kengät on kunnon kengät. Vaikea on ymmärtää ihmisiä jotka raksaavat hyvillä mielin ikivanhoilla lenkkareilla. Jos niillä ei edes juoksemaan lähtisi niin miksi sitten ne olisivat soveltuvat TYÖkengät? Toivottavasti kukaan heistä ei astu naulaan tai pudota lankkua varpailleen!

Hommat jatkukoon!

Maria