Pihasuunnitelma

Hyvää juhannusta kaikille!

Raksa-aikana pidin sunnuntai-iltaa hyvänä raportointihetkenä viikon tapahtumista ja pidinkin siitä suhteellisen hyvin kiinni kun tapahtui paljon ja oli aina jotain raportoitavaa. Nyt kun tahti on selvästi hidastunut, olen unohtanut sunnuntain kirjoitussession ja samalla on myös kirjoitustahti hidastunut. Pihasuunnitelmasta olen luvannut kirjoitella jo jonkun aikaa ja monena sunnuntai-iltana olenkin sitä pohtinut, mutta matka yläkerrassa sijaitsevan olohuoneen sohvalta alakerran työpöydän ääreen on ollut ilmeisesti liian pitkä. Nyt sitten keskikesän juhlan kunniaksi on hyvin aikaa kirjoittaa, joten hoidetaan viimeinenkin "rästi" alta pois!

Porvoon kansalaisopisto järjesti lukuvuonna 2014-2015 pihasuunnittelun kurssin joka suunnattiin erityisesti omakotirakentajille. Värväsin naapurin rouvan itselleni seuraksi ja ilmoittauduin kurssille innokkaana oppimaan, koska rinnepihan jäsentely oli hieman haastavaa näin ensikertalaiselle. Kurssin opettajana toimi viittä vaille valmis hortonomiopiskelija, jonka kanssa ainakin minulla meni estetiikkanäkemykset yhteen hyvin. (Ope on nykyään myös valmistunut ja tekee pihasuunnitteluhommia, joten jos kiinnostaa, voin antaa yhteystietoja vaikkapa sähköpostitse.)

HUOM! Jos siellä on joku aloitteleva rakentaja lukemassa, tehkää pihasuunnitelma OIKEASTI jo nyt heti alussa. Kun suunnitelmat on tehty, voidaan pihat muotoilla lopullisiin muotoihinsa ja mahdollisesti kaivaa ojanteet aidoille viimeistään täyttöjen yhteydessä. Se säästää huomattavasti kustannuksissa kun ei tarvitse hommata kalliita koneita montaa kertaa tontille pyörimään.

Siinä se nyt on! Klikkaamalla suurenee.

Etupihalle ja osittain takapihalle istutetaan norjanangervoaita. Etupihalle aidan sekaan laitetaan pari korallikanukkapensasta tuomaan vaihtelua. Etupihalle istutetaan myös havukasveja tuomaan vihreyttä ympäri vuoden, kuten tuijia ja kääpiökoreanpihta. Kulkuväylä rajataan istutusalueesta hortensiarivistöllä, jotta talvella lumet voidaan kolata havukasvialueelle. Muutoin pinta katetaan kivillä tai hakkeella. Aidan eteen saattaa myös tulla perennapenkkiä, mutta katsotaan sitä sitten.

Muutoin piha aidataan puuaidalla. Tontin luoteispuolelle aidan yhteyteen istutetaan lamoherukkaa ja talon viereen kääpiövuorimäntyjä. Pari katajaakin olen suunnitellut sijoitettavaksi sinne. Länsinurkassa olevat männyt saavat alleen alppiruusuja ja atsaleoja ja olen viehättynyt magnoliaan, joten aion sitäkin kokeilla sinne samaan happaman maan kavereiden sekaan.

Takapihan osuus jää suhteellisen vähille istutuksille viereisen metsän vuoksi, nurmikon lisäksi sinne tulee ne kaavan vaatimat kaksi omenapuuta (lajikkeet vielä hakusessa) ja yksi ruusupensas jakamaan polkua. Ruusu on näillä näkymin tarhapimpinella Rosa 'Linnanmäki'. Ja mitä mainittuun nurmikkoon tulee, olen syvästi ihastunut kukkivaan nurmeen. Edellisessä kodissamme kasvoi valkoapilaa paljon ja se on mielestäni kaunein nurmi mitä on. Muistan myös, että mummolassa kasvoi siellä täällä kaunokaisia nurmen seassa, joten varmaan yritän sitäkin sinne kylvää apilan kaveriksi. Me emme ole mitään kovia nurmenkuluttajia, joten tässä tapauksessa kauneus menee superkestävyyden edelle.

Kesäkukille ja muille kausikasveille varaan sijaa terassialueiden yhteydestä isoilla isutuslaatikoilla ja pienemmillä ruukuilla. Hyötykasveja en ole ajatellut suuremmin istuttaa, olen laiska keräämään satoa. Asiaanhan saattaa tietenkin tulla muutos jossain vaiheessa, mutta nyt ainakin tähän mennessä olen joka vuosi skipannut marjanpoimintatalkoot kun niitä olisi ollut tarjolla ja tuen mielummin lompakollani jotakuta yrittäjää jolta haen ne marjat mitä koen itse tarvitsevani. (Nimim. pakkasessa vieläkin pari vuotta vanhoja mustikoita ja mansikoita.)

Kaikkea ei tietenkään saada istutettua ja kasvamaan samantien ja tavoite tälle kesälle onkin saada lähinnä nurmi itämään ja terassit rakennettua. Jos aikaa riittää, istuttaisin mieluusti myös nuo norjanangervoaidat ennen talvea, mutta en aio murehtia asiaa.

Maria